Panlinguen sanaluokat

Juurisanat ja päätteet

Panlinguen kielioppi on järjestelmällinen, säännöllinen ja myös joustava. Sen rakenteen perustana on sanaluokkapäätteet, jotka liitetään sanavartaloon.

Juuri on panlinguen sanojen perusta. Se on päätteetön sanavartalo, jolla on ylimalkainen merkitys. Juuri auttaa tunnistamaan merkitykseltään yhteen kuuluvia pandunian sanoja, ja päättelemään vielä tuntemattomien sanojen merkityksiä. Esimerkiksi juurisana kitab- liittyy kirjoittamisen ja bon- liittyy hyvyyden käsitteeseen. Sanajuuria ei voi kuitenkaan käyttää sellaisenaan, vaan ne tarvitsevat sanaluokkapäätteitä tullakseen kokonaisiksi sanoiksi.

Sanaluokkapäätteitä on viisi.

• -e on esinettä tai asiaa ilmaisevan substantiivin tunnus. (Osa substantiiveista, varsinkin erisnimet, voivat päättyä myös eri kirjaimeen.)
• -i on laatua ilmaisevan adjektiivin tunnus.
• -o on aikaa, paikkaa ja tapaa ilmaisevan adverbin tunnus.
• Verbeillä on kaksi tunnusta, jotka valitaan lauseenosien järjestyksen mukaan.
  • -a on tekijäjohtoisen verbin tunnus.
  • -u on kohdejohtoisen verbin tunnus.

Päätteitä käyttämällä sanajuurista bon- ja kitab- voidaan helposti johtaa eri sanaluokkien sanoja.

• Pääte -e tekee sanajuuresta asian. Esim. sanan bone merkitys on 'hyvä asia', ja kitabe on 'kirjoitus'.
• Pääte -i tekee sanajuuresta laadun kuvauksen. Esim. boni kitabe merkitsee 'hyvä kirjoitus'.
• Pääte -o tekee sanajuuresta ajan, paikan tai tavan kuvauksen. Esim. bono kitabi merkitsee 'hyvin kirjoitettu'.
• Pääte -a tekee sanajuuresta tekijäjohtoisen toiminnan, jolla on kohde. Esim. me bona kitabe merkitsee 'minä parannan (t. hyvennän) kirjoitusta'.
• Pääte -u tekee sanajuuresta kohdejohtoisen toiminnan, jonka huomion kohteena on, kelle tai mille asia tapahtuu, eikä se, kuka sen tekee. Esim. kitabe bonu merkitsee 'kirjoitus parantuu'.

Vokaalipääte yksinkertaisesti vaihtetaan toiseen. Kaikkia päätteitä voi ainakin periaatteessa soveltaa kaikkiin sanajuuriin. Seuraavana on muutamia esimerkkejä erilaisista juurikäsitteistä.

• kouriintuntuva toiminta
  • kitabe 'kirjoitus' (substantiivi)
  • kitabi 'kirjallinen, kirjoitettu' (adjektiivi)
  • kitabo 'kirjallisesti, kirjoittaen' (adverbi)
  • kitaba 'kirjoittaa' (tekijäjohtoinen verbi)
  • kitabu 'tulla kirjoitetuksi' (kohdejohtoinen verbi)
• käsitteellinen toiminta
  • fikre 'ajatus' (substantiivi)
  • fikri 'ajatuksellinen, ajateltu' (adjektiivi)
  • fikro 'ajatellen' (adverbi)
  • fikra 'ajatella' (tekijäjohtoinen verbi)
  • fikru 'tulla ajatelluksi' (kohdejohtoinen verbi)
• kuvaus
  • longe 'pituus' (substantiivi)
  • longi 'pitkä' (adjektiivi)
  • longo 'pitkästi' (adverbi)
  • longa 'pidentää, tehdä pitkäksi' (tekijäjohtoinen verbi)
  • longu 'pidentyä, tulla pitkäksi' (kohdejohtoinen verbi)
• tunne
  • suke 'ilo, mielihyvä' (substantiivi)
  • suki 'iloinen' (adjektiivi)
  • suko 'iloisesti, mielihyvin' (adverbi)
  • suka 'miellyttää' (tekijäjohtoinen verbi)
  • suku 'olla mieltynyt, tykätä' (kohdejohtoinen verbi)
• väline
  • hamar 'vasara' (substantiivi)
  • hamari 'vasaramainen' (adjektiivi)
  • hamaro 'vasaroiden, vasaralla'
  • hamara 'vasaroida' (tekijäjohtoinen verbi)
  • hamaru 'tulla vasaroiduksi' (kohdejohtoinen verbi)

Ilmiselvä lauserakenne

Panlinguen lauserakenne on ilmiselvä sanaluokkien vokaalitunnusten ansiosta. Lukija näkee lauseen rakenteen päätteistä, vaikka hän ei edes tietäisi sanojen merkitystä. Katso esimerkiksi seuraavaa lausetta, jonka sanavartalot on piilotettu ja vain vokaalipäätteet on jätetty näkyviin.

░░░e ░░░░░a ░░░░i ░░░░e.

Muissa kielissä yleensä pelkkien loppuvokaalien perusteella ei voi tietää mitään, mutta panlinguessa ne paljastavat koko lauseen rakenteen. Ensiksi, lauseen sanojen sanaluokat tiedetään loppuvokaaleista. Ensimmäinen sana on substantiivi, koska se päättyy e:hen, toinen sana on verbi, koska se päättyy a:han, ja kaksi viimeistä sanaa ovat adjektiivi ja substantiivi päätteinään -i ja -e. Toiseksi, lauseenjäsenet voidaan päätellä sanaluokkien perusteella. Lauseessa on subjekti, joka on ensimmäinen substantiivi, predikaatti, joka on verbi, ja objekti, joka sisältää adjektiivista ja substantiivista koostuvan substantiivilausekkeen. Lauseen sanajärjestys on siis subjekti–verbi–objekti.

     ░░░░e        ░░░░░a      ░░░░i        ░░░░e.
      │             │           │            │
┌─────┴───────┐┌────┴────┐┌─────┴────┐┌──────┴──────┐
│ substantiivi││ A-verbi ││adjektiivi││ substantiivi│
└─────┬───────┘└────┬────┘└─────┬────┘└──────┬──────┘
      │             │           └─────┬──────┘
┌─────┴────┐  ┌─────┴─────┐     ┌─────┴─────┐
│ subjekti │  │predikaatti│     │  objekti  │
└──────────┘  └───────────┘     └───────────┘

Vokaalipäätteet muodostavat lauseen kieliopillisen rakenteen, ja lauseen merkitys perustuu sanavartaloihin. Sanavartalo on sana ilman päätettä, kuten bach- 'lapsi', kitab- 'kirjoitus', long- 'pitkä' ja letr- 'kirje'. Sanavartalo ja sanaluokkapääte muodostavat yhdessä kokonaisen sanan, like bache 'lapsi' (substantiivi) ja kitaba 'kirjoittaa' (verbi). Merkitykselliset vartalot ja rakenteelliset päätteet muodostavat yhdessä kokonaisen lauseen, jolla on määrätty merkitys.

░░░░e   ░░░░░a    ░░░░i ░░░░e.
bache   kitaba    longi letre.
'Lapsi kirjoittaa pitkän kirjeen.'

Vapaa sanajärjestys

Panlinguen sanajärjestys on vapaa joustavan kieliopillisen rakenteen ansiosta.

Panlinguessa lauseen pääjäsenet eli subjekti, verbi ja objekti voidaan panna mihin tahansa järjestykseen. Se on hyvä asia, koska sillä tavalla panlingue voi muistuttaa eri kieliä, joissa on eri sanajärjestys. Subject–verbi–objekti-järjestys on maailman yleisin puhujien määrän perusteella, mutta subjekti–objekti–verbi-järjestys kielten määrän perusteella. Seuraavissa taulukoissa on esimerkkejä eri sanajärjestyksistä eri kielissä – ja siitä miten joustava sanajärjestys on panlinguessa!

Kieli	Subjekti	Verbi	Objekti
Englanti:	The child	writes	a letter
Ranska:	L'enfant	écrit	une lettre.
Espanja:	El niño	escribe	una carta.
Saksa:	Das Kind	schreibt	einen Brief.
Kiina:	Háizi	xiě	xìn.
Malaiji	Anak	menulis	surat.
Suomi	Lapsi	kirjoittaa	kirjeen.
Panlingue:	bache	kitaba	letre.

Kieli	Subjekti	Objekti	Verbi
Turkki:	Çocuk	mektubu	yazar.
Hindi:	bacca	patr	likhata hai.
Japani:	kodomo wa	tegami o	kakimasu.
Suomi:	Lapsi	kirjeen	kirjoittaa.
Panlingue:	bache	letre	kitabu.

Kieli	Verbi	Subjekti	Objekti
Arabia:	yaktab	al-tifl	risālatan
Tagalog:	Nagsusulat	ang bata	ng liham.
Suomi:	Kirjoittaa	lapsi	kirjeen.
Panlingue:	kitabu	bache	letre.

Useimmissa kielissä on vain yksi normaali sanajärjestys, ja monissa vain yksi järjestys on ylipäänsä mahdollinen. Esimerkiksi englannissa ei ikinä voi sanoa subjekti–objekti–verbi-sanajärjestyksellä the child the letter writes, vaan se on yksiselitteisesti väärin. Suomen kielessä eri sanajärjestykset ovat mahdollisia objektin monimutkaisen taivutuksen ansiosta (esim. kirje : kirje-ttä, käsi : kät-tä, jalka : jalka-a). Sen sijaan panlinguessa taivutetaan verbiä.

Panlinguen sanajärjestys on muutenkin vapaa keskimääräistä vapaampi. Esimerkiksi adjektiivi voi olla substantiivin edellä tai jäljessä. Panlinguessa voi sanoa yhtä hyvin bache suki tai suki bache, kun halutaan sanoa 'iloinen lapsi'. Muissa kielissä yleensä vain toinen järjestys on normaali tai edes mahdollinen. Suomessa ja englannissa adjektiivi tulee ensin: iloinen lapsi, a happy child. Espanjassa järjestys on päinvastainen: un niño feliz*. Panlingue sallii molemmat.

Panlingue mahdollistaa jopa samanvartaloiste prepositiot ja postpositiot. Kielen joustavuus on vertaansa vailla!