Kirjoitus ja ääntäminen

Panlingue on äänteenmukainen kieli molempiin suuntiin.

1. Luetun sanan ääntämistapa on aina ilmiselvä.
2. Kuullun sanan kirjoitustapa on useimmiten ilmiselvä. (Osa vierassanoista saattaa muodostaa poikkeuksen.)

Latinalaiset aakkoset

Panlingueta kirjoitetaan tavallisilla latinalaisilla aakkosilla. Sen kirjoittamiseen ei käytetä mitään tarkemerkittyjä kirjaimia, jotka muutenkin vaihtelevat kielestä toiseen. Niinpä sitä voi kirjoittaa ja tulostaa kaikilla kirjoituskoneilla, tietokoneilla ja muilla älylaitteilla ilman mitään erikoisjärjestelyjä.

A B Ch D E F G H I J K L M N O P R S Sh T U V X Y Z

Äänteet

Panlinguella on oma äänne- ja kirjoitusjärjestelmänsä, jotka muistuttavat paljolti mm. manner-Euroopan kielten vastaavia järjestelmiä.

Panlinguen koko äänteistö esitetään ääntöpaikan ja -tavan mukaan jaoteltuna alla olevassa taulukossa.

	Huulet	Hammasvalli	Kitalaki	Kitapurje	Äänirako
Umpiäänteet	b p	t d	ch j	k g
Hankausäänteet	f	s z	sh		h
Nenä-äänteet	m	n		ng
Laideäänne		l
Täryäänne		r
Puolivokaalit	v		y
Suppeat vokaalit	u		i
Välivokaalit	o	-	e
Väljät vokaalit		a
	Takainen	Keskinen	Etinen

Vokaalit

Panlinguessa on kuusi vokaalia. Kirjaimet a, e, i, o ja u äännetään kutakuinkin niin kuin suomen kielessä. Kuudes vokaali on keskinen välivokaali, jota merkitään kirjoituksessa yhdysviivalla.

• a = [a]
  a äännetään hieman edempänä kuin suomen a eli hieman ä:hän vivahtaen.
• e = [e]
  E äännetään kuten suomessa.
• i = [i]
  I äännetään kuten suomessa.
• o = [o]
  O äännetään kuten suomessa.
• u = [u]
  U äännetään kuten suomessa.
• - = [ə] Keskinen välivokaali [ə] äännetään kuten suomen ö mutta laveana tai kuten a englannin sanassa about /əbaut/ tai kuten e saksan sanassa Bitte /bitə/. Se esiintyy yhdyssanojen osien välissä, jossa sitä merkitään yhdysviivalla, esim. dem-kratia /deməkratia/ 'demokratia' ja post-karte /postəkarte/ 'postikortti'. Se esiintyy myös sellaisten sanojen lopussa, jotka päättyvät umpi- tai hankauskonsonanttiin tai konsonanttiyhtymään, esim. log /logə/ 'kertoa' ja kart /kartə/ 'kortti'.

Eräät vokaalit esiintyvät usein peräkkäin – au, eu, ou, ai, ei, oi – ja ne äännetään diftongeina.

Konsonantit

Panlinguessa on 18 konsonanttiäännettä.

• b = [b]
• ch = [tʃ]
  Ch äännetään kuten tš sanassa tšekki.
• d = [d]
• f = [f]
• g = [g]
• h = [h] ~ [x]
  H voi olla rahisevampi kuin suomen h.
• j = [dʒ]
  J äännetään kuten dž sanassa maharadža tai kuten j englannin sanassa jack.
• k = [kʰ] ~ [k]
  K äännetään ponnekkaan henkäyksen saattelemana.
• l = [l]
• m = [m]
• n = [n] ~ [ŋ]
  N äännetään kielen kärki hammasvallia vasten paitsi yhtymissä nk ja ng, joissa se äännetään kielen tyvi kitapurjetta vasten kuten suomen sanoissa lanka ja langat. Ng-yhtymässä g voi jäädä ääntymättä vain sanan lopussa. Sana pang voidaan siis ääntää /paŋ/ tai /paŋgə/.
• p = [pʰ] ~ [p]
  P äännetään ponnekkaan henkäyksen saattelemana.
• r = [r] ~ [ɹ]
  R äännetään monitäryisenä kuten suomessa tai hankaavana kuten amerikanenglannissa. Ääntämistavan saa valita omien tottumustensa mukaan.
• s = [s]
  S on terävämpi kuin suomen s, jotta se erottuisi selvästi sh:sta.
• sh = [ʃ]
  Sh äännetään kuten š sanassa šokki tai kuten sh sanassa shakki.
• t = [tʰ] ~ [t]
  T äännetään ponnekkaan henkäyksen saattelemana.
• x = [ks] ~ [s]
  X äännetään ks, kun se on vokaalien välissä. Esim. maxim äännetään /maksim/. Muissa asemissa sen voi ääntää s:nä, esim. max /mas/, xenon /senon/.
• z = [z] ~ [dz]
  Z on soinnillinen s eli se äännetään kuten z englannin sanassa zoo. Sitä ei tule ääntää ts:nä!

Vieraat äänteet

Panlingueta varten on määritelty myös lisäkirjaimia ja -kirjainyhdistelmiä, joita voidaan käyttää vain vierassanoissa, jotka eivät kuulu panlinguen tavalliseen sanastoon. Tällaisia vierassanoja ovat esimerkiksi paikkojen ja henkilöiden nimet.

• c = [ts]
  Äännetään kuin ts sanassa metsä.
• kh = [x]
  Soinniton kielen tyvi kitapurjetta vasten muodostettu hankausäänne, joka äännetään kuin ch saksan sanassa ach.
• gh = [ɣ]
  Edellistä vastaava soinnillinen äänne.
• ph = [ɸ]
  Soinniton molemmilla huulilla muodostettu hankausäänne.
• bh = [β] Edellistä vastaava soinnillinen äänne.
• q = [q]
  Kitakielekkeen avulla muodostettu soinniton umpiäänne.
• qh = [χ] Kitakielekkeen avulla muodostettu soinniton hankausäänne.
• rh = [ʀ] ~ [ʁ]
  Edellistä vastaava soinnillinen hankaus- tai täryäänne. Äännetään kuin rh ranskan sanassa rhume.
• th = [θ]
  Kielen kärki ylähampaita vasten muodostettu hankausäänne. Äännetään kuin th englannin sanassa thing.
• dh = [ð]
  Edellistä vastaava soinnillinen äänne. Äännetään kuin th englannin sanassa they.
• zh = [ʒ]
  Äännetään kuten ž sanassa brežneviläisyys tai kuten z englannin sanassa azure tai kuten j ranskan sanassa jour.
• w = = [w] ~ [ʋ] ~ [v]
  W äännetään kuten v.

Sanojen rakenne

Panlinguen sanat ovat rakenteeltaan suhteellisen yksinkertaisia. Tavussa voi olla enintään:

• yksi alkukonsonantti
• yksi jatkuva konsonantti (l tai r)
• yksi tai kaksi vokaalia, ja
• yksi seuraavista loppukonsonanteista: m, n, ng, l, r, f, s, h, x, y, tai v.

Käytännössä raskaimpia panlinguen sanoja ovat esim. kristal (kristalli) ja simpli (yksinkertainen).

Sanojen painotus

Paino on ennen viimeistä konsonanttia olevalla tavulla.

Esimerkkejä:

• mav /máw/, hotel /hotél/
• novi /nóvi/, musike /musíke/, arabi /arábi/

• dunia /dúnia/, arabia /arábia/

  dunia si momi sundari planete.
  /dúnia sí mómi sundári planéte./

  me vola loga komun bax, le sa panlingue.
  /mé vóla lóga komún báx, lé sá pandúnia./

Aakkoslajit

Panlingueta kirjoitetaan tavallisesti pelkillä pienaakkosilla. Suuraakkoosia tai isoja alkukirjaimia saa käyttää erisnimissä ja lauseen alussa, mutta oikeinkirjoituksessa ei vaadita sitä.

Isot alkukirjaimet ovat tarpeettomia kolmesta syystä.

1. Kirjoitus esittää puhetta. Puheessa ei ole mitään "isoja alkuäänteitä".
2. Useimmissa maailman aakkostoissa ja kirjoitusjärjestelmissä käytetään vain yhtä kirjainlajia.
3. Pienaakkosten käyttö helpottaa asioita. Samat oikeinkirjoitussäännöt eivät ole kaikille tuttuja.

Huom! Isojen alkukirjainten käyttö ei ole väärin, sitä ei vaadita eikä siitä ole erityistä hyötyä.

Suuraakkosia käytetään kansainvälisissä lyhenteissä. Esimerkkejä: 10 Mb (des megobite), 100 Gb (hon gigobite), 2 mm (du milometre), 1 kJ (un kilojul).

Tavuttaminen

[-] Sanat voi jakaa tavuihin tavuviivalla. Tavuviiva asetetaan puhuttujen tavujen väliin. Esim. bin, ka-fe, yu-mor, pos-ta.

Välimerkit

[.] Piste voi olla kaikenlaisten lauseiden lopussa, myös kysymyslauseen kun siinä on kysymyssana.

[?] Kysymyslauseen lopussa voi olla myös kysymysmerkki.

[!] Huutomerkillä ilmaistaan äänekkyyttä ja painokkuutta.

[...] Kolmea pistettä käytetään keskeneräisen lauseen lopussa tai ilmaisemaan epävarmuutta.

[:] Kaksoispiste aloittaa luettelon tai selityksen.

[,] Pilkku ilmaisee lyhyttä taukoa tai erottaa lueteltuja asioita.

Epämuodollisessa tekstissä voi käyttää hyömiöitä ja hymiömerkkejä tunnetilan ilmaisemiseen. Esimerkiksi :) ilmaisee iloa ja :( ilmaisee surua.

me vida te :) = Minä näen sinut.
me no vida te :( = Minä en näe sinua.