Panduniaa sana sanalta

Johdanto

Pandunia on keinotekoinen kieli, joka on suunniteltu olemaan suhteellisen helppoa jokaiselle. Yleensä on neljä asiaa, jotka tekevät kielestä helpon tai vaikean oppia.

1. Kuinka läheisesti se muistuttaa oppijan ennestään osaamia kieliä
2. Kuinka helppoja tai vaikeita sen äänteet ovat
3. Kuinka monimutkainen sen kielioppi on
4. Pitääkö sitä käyttää eri tavoin eri ihmisten kanssa ja eri tilanteissa

Pandunia tarjoaa ratkaisun jokaiseen kohtaan.

1. Panduniassa on paljon lainasanoja maailman joka puolelta, joten siinä on jotakin tuttua lähes jokaiselle.
2. Sen ääntäminen on suhteellisen helppoa. Suurin osa sen vokaaleista ja konsonanteista ovat maailman tavallisimpien äänteiden joukossa. Lisäksi sen sanat ovat enimmäkseen 2-3 tavua pitkiä.
3. Sen kielioppi on säännöllinen ja selkeä. Kaikki sanat ovat taipumattomia, mikä helpottaa kielen oppimista erityisesti vasta-alkajille.
4. Keinotekoisena kielenä panduniaa ei rasita perinteen painolasti. Voit puhua kaikille samalla tavalla, oli kyseessä sitten ystävä, vieras, nuorempi, vanhempi tai vaikka kuninkaallinen!

Tällä kurssilla opetellaan pandunia sanojen kautta. Kurssi koostuu lyhyistä kappaleista. Joka kappaleessa esitellään uusi sana ja sen käyttöä erilaisten lauseiden osana. Kappaleessa saattaa tulla vastaan myös muita uusia sanoja, mutta älä huolehdi niistä liikaa! Kaikkia sanoja ei tarvitse oppia kerralla, vaan niitä toistetaan kappaleiden kuluessa. On parempi keskittyä hyödyllisten lauseiden oppimiseen. Niitä kannattaa kokeilla käytännössä aina tilaisuuden tullen!

Huom! Kappaleissa on monesti tällaisia huomioita ja vinkkejä. Niissä kerrotaan sanojen käyttöalasta ja kieliopin piirteistä.

Osa 1: Tervehdykset ja perussanoja

sal tervehdys

🙋‍

sal! – Terve!

sal suba! – Huomenta!

sal den! – Päivää!

sal sham! – Iltaa!

sal noche! – Hyvää yötä!

sal yam! – Hyvää ruokahalua!

sal kom! – Tervetuloa!

sal go! – Hyvästi!

sal safar! – Hyvää matkaa!

sal sona! – Nuku hyvin!

Vinkki! Kuten huomaat, sal on yleiskäyttöinen sana hyvän toivottamiseen. Käytä sitä aina kun mahdollista!

Sanan sal lähteitä: ranska salut, arabia سَلَام‏ "salām", heprea שָׁלוֹם‏ "šalom", turkki selam, hindi सलाम "salām", swahili salaam, indonesia selamat.

danke kiitos

🙏

danke! – Kiitos!

meni danke! – Paljon kiitoksia!

ye, danke. – Kyllä, kiitos.

no, danke. – Ei, kiitos.

danke tu. – Kiitos sinulle.

mi danke tu. – Minä kiitän sinua.

mi danke tu helpe mi. – Minä kiitän sinua minun auttamisesta.

danke tu helpe mi. – Kiitos kun autoit minua.

no yau danke. – Ole hyvä. (Sanan mukaisesti: Ei tarvitse kiittää.)

es olla

mi es Tomas. – Minä olen Tomas.

tu es Sara. – Sinä olet Sara.

aple es frute. – Omena on hedelmä.

Sanan es lähteitä ovat espanjan es, englannin is, saksan ist, ranskan est.

mi minä

mi es Sara. – Minä olen Sara.

mi es Tomas. – Minä olen Tomas.

mi sal mama. – Minä tervehdin äitiä.

mi sal papa. – Minä tervehdin isää.

Sana sal on sekä substantiivi että verbi. Pandunian normaali sanajärjestys on subjekti–verbi–objekti.

Sara ye sal Tomas. – Sara tervehtii Tomasta.

sal mama! – Terve, äiti!

sal papa! – Terve, isä!

Sanan mi lähteitä ovat englannin me, hindin मैं (mẽĩ), espanjan me, ranskan me, fulan mi, suahilin mimi.

tu sinä

tu es Tomas. – Sinä olet Tomas.

mi sal tu. – Minä tervehdin sinua.

tu sal mi. – Sinä tervehdit minua.

Pandunian sanat ovat taipumattomia. Niinpä esimerkiksi sana mi pysyy koko ajan samana, oli se sitten tekijänä taikka teon kohteena.

mi love tu. – Minä rakastan sinua.

Sanan tu lähteitä: espanjan tu, venäjän ты (ty), italian tu, ranskan tu.

hi hän, se

👥🗣️👉👤

hi es man. – Hän on mies.

hi es fem. – Hän on nainen.

hi es aple. – Se on omena.

hi on yleispätevä kolmannen persoonan pronomini, jota käytetään ihmisistä, eläimistä, esineistä ja asioista.

mi sal hi. – Minä tervehdin häntä.

Sanan hi lähteitä ovat englannin he/him ♂ & she/her ♀, heprean הו (hū, ♂) & הי (hī, ♀), arabian هُوَ (huwa, ♂) & هِيَ (hiya, ♀), maltan hi (♀).

sual kysyä

sual tu es Tomas? – Oletko sinä Tomas?

sual tu es dokter? – Oletko lääkäri?

Kyllä vai ei -kysymykset alkavat tavallisesti sanalla sual. Se on tavallinen verbi eikä kysymyspartikkeli niin kuin suomen -ko. Itse asiassa äskeinen kysymys on lyhennetty lauseesta mi sual tu es dokter (Minä kysyn: sinä olet lääkäri?), joka on lyhennetty jättämällä ensimmäinen sana pois.

sual tu gud? – Miten voit? (Sananmukaisesti: Voitko hyvin?)
mi gud. – Minä voin hyvin.
tu ne? – Entä sinä?
mi no gud. – Minä en voi hyvin.

Sanan sual lähteitä ovat arabian سؤال (su'āl), hindin सवाल (savāl), malaijin soal, suahilin swali.

ye kyllä

sual tu es Tomas? – Oletko Tomas?

ye, mi es Tomas. – Kyllä, olen Tomas.

sual hi es dokter? – Onko hän lääkäri?

ye, hi es dokter. – Kyllä, hän on lääkäri.

Sanan ye lähteitä ovat saksan ja, englannin yeah, malaijin ya, korean 예 (ye).

no ei

mi no es Sara. – Minä en ole Sara.

mi no es dokter. – Minä en ole lääkäri.

sual tu gud? – Voitko hyvin?
ye. mi gud. – Kyllä, minä voin hyvin.

sual tu es gud? – Voitko hyvin?
no, mi no es gud. – Ei, minä en voi hyvin.

Sanalla no voi kiistää mitä tahansa. Sen paikka on ennen kiistettyä sanaa.

hi no sal mi. – Hän ei tervehdi minua.

Sanan no lähteitä: espanjan no, englannin no, ranskan non, persian نه⁩ (na), banglan না (na).

Monikon pronominit

Yksikkö	Monikko
mi	vi
minä	me
tu	yu
sinä	te
hi	de
hän	he

vi sal yu. – Me tervehdimme teitä.

yu sal de. – Te tervehditte heitä.

de sal vi. – He tervehtivät meitä.

vi es fem. – Me olemme naisia.

yu es man. – Te olette miehiä.

de es aple. – Ne ovat omenoita.

hu kuka?

hu? – Kuka?

hu es tu? – Kuka olet? mi es Tomas. – Minä olen Tomas.

hu es hi? – Kuka hän on? hi es Sara. – Hän on Sara.

hu es yu? – Keitä te olette?

hu es de? – Keitä he ovat?

vat? mikä? kuka?

vat? – Mitä?

vat es da? – Mikä tuo on?

da es buk. – Se on kirja.

Sanan vat lähteitä ovat englannin what, saksan was, hollannin wat.

da hir tämä

vat es da hir? – Mikä tämä on?

da hir es aple. – Tämä on omena.

da es rubi aple. – Se on punainen omena.

de sta vat? – Missä he ovat?

de sta hir. – He ovat täällä.

da der tuo

da der es vat? – Mikä tuo on?

da der es aple. – Tuo on omena.

da aple es rubi. – Se omena on punainen.

da es rubi. – Se on punainen.

de sta vat? – Missä he ovat?

de sta der. – He ovat tuolla.

's -n (omistusliite)

da es vat? – Mikä tämä on?

da es mi's telefon. – Se on minun puhelin.

da hir es hu's? – Kenen tämä on?

da es mi's. – Se on minun.

Omistusliite 's ilmaisee omistusta eli genetiiviä. Se liitetään omistajaan, joten mi's tarkoittaa 'minun', tu's tarkoittaa 'sinun' jne.

hi es hu? – Kuka hän on?

hi es mi's frende. – Hän on minun ystävä.

mi es Sara's frende. – Minä olen Saran ystävä.

Lause voi myös päättyä liitteeseen 's.

mau es mi's. Kissa on minun.
mone es vi's. Rahat on meidän.
frende es Sara's. Ystävä on Saran.

Sanan 's lähteitä ovat englannin 's, saksan -s, afrikaansin se, ranskan son ~ sa, espanjan su.

nim nimi

tu's nim es vat? – Mikä sinun nimesi on?

mi's nim es Tomas. – Minun nimeni on Tomas.

hi's nim es vat? – Mikä hänen nimensä on?

hi's nim es Sara. – Hänen nimensä on Sara.

Sanan nim lähteitä ovat hindin नाम (nām), persian نام‏‎ (nām), thain นาม (naam), malaijin nama, japanin 名前 (namae), saksan Name, englannin name.

have olla, omistaa

mi have un gud haus. – Minulla on hyvä talo.

hi no have pesa. – Hänellä ei ole rahaa.

mi van have un nove telefon. – Minä haluan saada uuden puhelimen.

sual tu have pikin? – Onko sinulla lapsia? mi have du pikin. – Minulla on kaksi lasta.

nou tietää, tuntea

mi nou hi. – Tunnen hänet.

sual tu nou da der jen? – Tunnetko tuon henkilön?

mi no nou. – En tiedä.

sual yu nou unaltre? – Tunnetteko toisenne?

vi nou unaltre of long. – Tunnemme toisemme jo vanhastaan.

helpe auttaa

mi yau helpe. – Minä tarvitsen apua.

sual tu kan helpe mi? – Voitko auttaa minua?

sual mi kan helpe tu? – Voinko auttaa sinua?

mi van helpe tu. – Haluan auttaa sinua.

Osa 2: Ruokailu

yam nauttia, syödä, juoda

sual tu van yam som ting? – Haluaisitko syödä jotakin?

hi yam un aple. – Hän syö omenaa.

de yam aple. – He syövät omenoita.

Huom! Panduniassa ei ole erillisiä sanoja yksikölle ja monikolle. Siksi esimerkiksi sana aple voi tarkoittaa yhtä tai useampaa omenaa.

sual tu yam kafe? – Juotko kahvia?

ye. mi yam kafe. – Minä juon kahvia.

Vinkki: Sana yam sisältää sekä syömisen että juomisen. Aluksi se saattaa tuntua oudolta, mutta oikeastaan se on kätevää, koska yleensä tekemisen kohde tarkentaa, onko kyse syömisestä, juomisesta vai molemmista.

mi yam kafe e ban. – Minä nautin kahvia ja leipää.

van haluta

sual tu van yam? – Haluaisitko syödä?

tu van yam vat? – Mitä haluaisit syödä?

Vinkki: Suomessa kysymyssana on yleensä lauseen alussa, mutta panduniassa vat on samalla paikalla kuin normaalissakin lauseessa.

mi van yam kafe. – Minä haluan juoda kahvia.

sual tu van yam cha? – Haluaisitko juoda teetä. no. mi no van cha. mi van kafe. – Ei, minä en halua teetä. Minä haluan kahvia.

tu van vat aple? – Minkä omenan haluat? da rubi. – Tuon punaisen.

ples pyytää

mi ples tu yam cha. – Minä pyydän sinua juomaan teetä.

mi ples tu kom haus. – Minä pyydän sinua tulemaan kotiin.

mi ples tu helpe mi. – Minä pyydän sinua auttamaan minua.

Vinkki: Pyynnöt muodostetaan jättämällä pronominit pois. Suomessa käytetään konditionaalia eli isi-muotoa, kun panduniassa käytetään sanaa ples.

ples yam cha. – Joisitko teetä.

ples yam kafe. – Joisitko kahvia.

ples kom haus. – Tulisitko kotiin.

ples helpe mi. – Auttaisitko minua.

shal käskytavan apuverbi

vi shal yam! – Syökäämme!

yu shal yam! – Syökää te!

tu shal yam! – Syö sinä!

yam! – Syö! ~ Syökää!

vi shal go yam! – Menkäämme syömään!

vi shal go haus. – Menkäämme kotiin.

yau tarvita

mi yau helpe. – Tarvitsen apua.

mi yau yam. – Minulla on nälkä. (Tarvitsen ruokaa.)

sual tu yau yam? – Onko sinulla nälkä?

sual tu yau sui? – Onko sinulla jano?

Osa 3. Viestintä

perdon anteeksi

perdon! mi no aha. – Anteeksi, minä en ymmärrä.

perdon! da hir es vat? – Anteeksi, mikä tämä on?

perdon. tu's nim es vat? – Anteeksi, mikä sinun nimi on?

aha ymmärtää

sual tu aha mi? Ymmärrätkö minua?

mi aha. – Minä ymmärrän.

perdon. mi no aha tu. – Anteeksi, minä en ymmärrä sinua.

mi no bas aha tu. – En aivan ymmärtänyt sinua.

mi aha no ting. – En ymmärrä yhtään.

kan osata

mi kan shofe kar. – Osaan ajaa autolla.

hi no kan shofe kar. – Hän ei osaa ajaa autolla.

sual tu kan shuli da? – Osaatko korjata sen?

sual tu kan pandunia? – Osaatko panduniaa?

mi kan pandunia. – Minä osaan panduniaa.

mi kan kam pandunia. – Minä osaan vähän panduniaa.

mi no kan english. – Minä en osaa englantia.

perdon. mi no kan tu's bash. – Anteeksi, en osaa sinun kieltäsi.

loga sanoa, puhua

tu log vat? – Mitä sinä sanoit?

mi log to tu. – Minä puhun sinulle.

vi log to unaltre. – Me puhumme toisillemme.

von log "kissa" a vat mode a pandunia? – Miten sanotaan "kissa" panduniaksi?

kissa es vat a pandunia? – Mikä "kissa" on panduniaksi?

mau log "miau". – Kissa sanoo miau.

audi kuulla, kuunnella

audi mi! Kuuntele minua!

mi no kan audi tu. En voi kuulla sinua.

ples log mor bala. Puhuisitko kovempaa.

mi audi muzike. Minä kuuntelen musiikkia.

tu audi vat tip's muzike? Minkälaista musiikkia sinä kuuntelet?

vize nähdä

suka vize tu. – Hauska nähdä sinua!

to rivize! – Näkemiin!

vize tu a posden! – Nähdään huomenna!

mi vize hi a preden. – Minä näin hänet eilen.

sema tarkoittaa

da hir lexe ye sema vat? – Mitä tämä sana tarkoittaa?

"mau" ye sema vat? – Mitä "mau" tarkoittaa?

da sema un tipe of hevan. – Se tarkoittaa eräänlaista eläintä.

mi no aha da sema vat. – Minä en ymmärrä mitä se tarkoittaa.

kitab kirjoittaa

ples kitab tu's adres. – Kirjoittaisitko osoitteesi.

ples kitab da a hir. – Kirjoittaisitko sen tähän!

bashe puhua kieltä, kommunikoida

sual yu bash pandunia. – Puhutteko te panduniaa?

vi bash pandunia. – Me osaamme puhua panduniaa.

sual tu kan bash english? – Osaatko puhua englantia?

franse, espanya, portugal, rus – Ranskaa, espanjaa, portugalia, venäjää

putong han, nipon, malayu – Kiinaa, japania, malaijia

arabe, turke, parse, urdu, hindi – Arabiaa, turkkia, persiaa, urdua, hindiä

suahili, hausa, yoruba, amara – Swahilia, hausaa, jorubaa, amharaa

Osa 4. Kulkeminen

go mennä

go der! – Mene tuonne!

tu go vat plas? – Minne sinä menet?

mi go haus. – Minä menen kotiin.

mi mus go vat plas? – Minne minun pitää mennä?

mi mus go to vat jen? – Kenen luoksen minun pitää mennä?

vi shal go! – Menkäämme!

vi shal go a fut – Menkäämme jalan!

kom tulla

ples kom! – Tule tänne!

tu kom of vat plas? – Mistä sinä tulet?

mi kom of Dubai. – Minä tulen Dubaista.

mi kom haus a pos den. – Minä tulen kotiin huomenna.

safar matkustaa

sual tu safar a tren? – Matkustatko junalla?

vi safar of London to Paris. – Me matkustamme Lontoosta Pariisiin.

safar es muche long. – Matka on hyvin pitkä.

a luona, kanssa, -lla, -ssa

hotel a vat plas? – Missä hotelli on?

hotel a da der dao. – Hotelli on tuolla tiellä.

tu a vat plas? – Missä sinä olet?

mi a haus. – Olen kotona.

hi a vat plas? – Missä hän on?

hi side a kamar. – Hän istuu huoneessa.

Panduniassa sanaa a voi käyttää yksinään ilman verbiä.

mi verke a... – Työskentelen ...lla.

loju asua

tu loju in vat plas? – Missä sinä asut?

mi loju Singapur. – Asun Singaporessa.

sual tu loju da hir hotel? – Astuko tässä hotellissa?

dele odottaa

ples dele! – Odota!

dele mi! – Odota minua!

de dele vi. – He odottavat meitä.

mi dele tu a hotel. – Minä odotan sinua hotellissa.

Osa 5. Ajanhetken ja -kulun ilmaiseminen

bi parhaillaan

mi bi sal tu's frende. – Minä olen tervehtimässä sinun ystävääsi.

man bi vize un filme. – Mies on katsomassa filmiä.

hi bi es shef. – Hän on päällikkö (parhaillaan).

hi bi es a haus. – Hän on parhaillaan kotona.

hav jo, valmiiksi

mi hav sal tu's frende. – Minä olen tervehtinyt ystävääsi.

man hav vize da filme. – Mies on katsonut sen filmin.

hi hav es shef. – Hän on ollut päällikkö.

hi hav es a haus. – Hän on ollut kotona.

did ennen

mi did sal tu's frende. – Minä tervehdin sinun ystävääsi.

man did vize un filme. – Mies katsoi elokuvaa.

hi did es shef. – Hän oli ennen päällikkö.

hi did es a haus. – Hän oli kotona.

vil myöhemmin, jatkossa

mi vil sal tu's frende. – Minä tervehdin ystävääsi (jatkossa).

da man vil vize da filme. – Mies tulee katsomaan filmin.

hi vil es shef. – Hän tulee olemaan päällikkö.

hi vil es a haus. – Hän tulee olemaan kotona.