4. Pronominit
Persoonapronominit
| Yksikkö | Monikko |
|---|---|
| mi | mimen |
| minä | me |
| tu | tumen |
| sinä | te |
| da | damen |
| hän | he |
Persoonapronominien omistusmuodot muodostetaan partikkelilla su.
| Yksikkö | Monikko |
|---|---|
| mi su | mimen su |
| minun | meidän |
| tu su | tumen su |
| sinun | teidän |
| da su | damen su |
| hänen | heidän |
Persoonapronominit korvaavat kokonaisia lausekkeita.
un jovan man na dom. ye duku un buke. – Yksi nuori mies on kotona. Hän lukee kirjaa.
Refleksiivipronomini
se = itse
Refleksiivipronominia ze käytetään sellaisenaan kaikissa persoonissa.
mi vide se
– Minä näen itseni.
ye vide se
– Hän näkee itsensä.
mimen vide se.
– Me näemme itsemme.
Sen omistusmuoto on se su.
da vide se su muka a mirar. – Hän näkee kasvonsa peilissä.
Sana semen viittaa tekijöihin toisiinsa.
semen – toisiaan
mi i tu vide semen.
– Sinä ja minä näemme toisemme.
mimen vide semen.
– Me näemme toisemme.
Osoittava pronomini
Osoittava pronomini on:
ye
– tämä, nämä
vo
– tuo, nuo
la
– se, ne (jotain jonka puhuja olettaa kuulijan tietävän)
Panduniassa ye, vo ja la ovat sekä määreitä että itsenäisiä pronomineja.
Pronomini ye osoittaa puhujan lähellä oleviin asioihin, ja pronomini vo osoittaa puhujasta kaukana oleviin asioihin.
ye es bon.
– Tämä (asia) on hyvä.
vo es dus.
– Tuo (asia) on huono.
mi vol ye buku, no vo.
– Minä haluan tämän kirjan, en tuota.
Kysymyspronominit
ke on yleiskäyttöinen kysymyspronomini. Se vastaa suomen sanoja mikä ja kuka.
ke? = Mikä?
Se toimii myös määritteenä merkityksessä 'mikä' tai 'kumpi'.
ke xe?
= Mikä esine?
ke jen?
= Kuka? (Mikä henkilö?)
ke zaman?
= Milloin? (Mikä hetki?)
ke yang?
= Miten? (Mikä tapa?)
Myös adjektiivit voi saattaa kyseenalaisiksi sanalla ke.
ke neu?
– Kuinka uusi?
ke koste?
– Minkä hintainen? Kuinka kallis?
ke poli?
– Kuinka monta?
ke dai?
– Kuinka iso?
ke shau?
– Kuinka pieni?
tu ha ke dai di mau? – Kuinka iso kissa sinulla on?